Vantaa on kuin proomu, joka kulkee mopon moottorilla

Vantaalaiset päättäjät ilakoivat julkisuudessa siitä, että Vantaa on tehnyt koronavuotena 2020 erinomaisen taloudellisen tuloksen: Kaupunki on toteuttanut joka sektorilla ankarat sopeuttamistoimet, joiden seurauksena tilinpäätös on 55 miljoonaa euroa positiivinen. – Tästä ilakoinnista unohtuu se tosiasia, että valtion tuki Vantaalle on noin 90 miljoonaa euroa. Ilman sitä Vantaan tulos olisi ollut tappiollinen sopeuttamistoimista huolimatta.

On käsittämätöntä, että koronakurimuksessa kamppaileva valtio ottaa ensin kymmeniä miljardeja lisää lainaa ja mättää sitä sitten urakalla kuntiin, jotta edes kuntien talous saadaan näyttämään positiiviselta. Kyseessähän on hölmöläisen matonkudontaan verrattava toimenpide: Otetaan toisesta päästä ja jatketaan toisesta. – Osa näistä rahoista, jotka valtio on hövelisti kylvänyt ympäri valtakuntaa olisi pitänyt kohdistaa esimerkiksi taiteelle, tieteelle, kulttuurille, liikunnalle, mielenterveyspalvelujen tukemiseen, nuorisotoiminnalle sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Joissakin kaupungeissa ja kunnissa on jopa ihmetelty, kenties hieman naureskeltukin valtion poikkeuksellisen anteliasta tukea: ”Eihän me ihan näin paljon rahaa olisi tarvittu, mutta kiitos nyt kuitenkin…”

Huomiseen huolettomasti suhtautuva velanotto Vantaalla jatkuu. Kaikkea kaikille vaikka velaksi! – Vantaan verotulopohja on perin heikko muihin pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna. Niin Vantaan tulo-, yhteisö- kuin kiinteistöverokantakin on ja pysyy vaatimattomana niin kauan kuin Vantaalle ei rakenneta sen enempää korkean osaamisen, teknologian kuin pääkonttoritasonkaan kiinteistöjä eikä asuntoja vakavaraisille, veronmaksukykyisille asukkaille. Isojen ”sisarkaupunkiensa”, Helsingin ja Espoon, varjossa Vantaa on kuin proomu, joka kulkee mopon moottorilla!

Vantaan pitäisi nyt voimallisesti panostaa elinkeino- ja yrityselämän kehittämiseen kaikin mahdollisin keinoin. Uudet, menestyvät yritykset tuovat tullessaan uusia, työssäkäyviä asukkaita. Vain menestyvien yritysten ja vakavaraisten asukkaiden avulla Vantaalle saadaan niitä kipeästi kaivattuja verotuloja, joilla kaupungin tarjoamat palvelut maksetaan.

Vantaan elinkeinopalvelut toimivat liian vähäisin resurssein ja elinkeinopalveluiden ja maankäytön yhteistyötä on tehostettava. Luvattoman paljon kuulee tarinoita siitä, miten yritykset, joilla olisi ollut halua sijoittua Vantaalle joutuvat odottelemaan sopivan tontin tai kauppapaikan löytymistä sietämättömän kauan tai sopivaa kohdetta ei löydy lainkaan, jolloin yritykset luovuttavat ja asettuvat lähikuntiin. Kaavoituksen ja maankäytönhän pitäisi nimenomaan toimia elinkeinopalvelujen tukipilarina!

Vantaan kaavoitus ja maankäyttö vastustaa korkeiden rakennusten rakentamista, mikä tietysti on ymmärrettävää pientaloalueilla. Mutta se, miksi korkeiden rakennusten rakentamista vastustetaan esimerkiksi Tikkurilan keskustassa on käsittämätöntä.

Vantaan virkamiesten tulisi muuttaa toimintatapaansa myös luottamushenkilöiden suhteen. Liian monet kaupungin hankkeet valmistellaan virkamiesten toimesta ”toteutusvalmiiksi” vaaleilla valittujen kaupunginvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten mielipidettä etukäteen tai edes valmisteluvaiheessa kysymättä. Ja liian usein ”sisäpiirin” valmistelu- ja suunnittelutyöhön käytetään niin paljon aikaa ja rahaa, ettei luottamushenkilöille asiaa päätettäessä jää juuri muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä virkamiesten esittelemä, ”valmiiksi purtu” hanke. Luotto siihen, että esitys hyväksytään on joissain tapauksissa johtanut esimerkiksi maa-alueiden ostoihin tai pakkolunastuksiin jo ennen lopullista päätöstä.

Oivallinen mallitapaus edellisestä on Vantaan raitiotielinjan suunnittelu, johon valtuusto myönsi peräti 20 miljoonaa euroa rahaa. Raitiotielinja on myös oleellinen osa Tikkurilan uuden kaavarungon valmistelussa: ”Tikkurila tiivistyy kestävästi raideliikenteen äärelle.” – Valtuustopäätös Vantaan ratikasta tosin tehdään vasta vuonna 2023! – Ja mikä huomionarvoisinta, niin Vantaan Sanomien (5.5.) vaalikoneen mukaan ”lähes 61 prosenttia” kuntavaaliehdokkaista, joihin suuri osa tämänhetkisistä valtuutetuistakin kuuluu, ei ole Vantaan ratikan rakentamisen kannalla ainakaan nykyisen aikataulun mukaan.